Kustavin seurakunta

Itärannantie 3, 23360 KUSTAVI

  • Suurenna fontin kokoa
  • Fontin oletuskoko
  • Pienennä fontin kokoa
Sähköposti Tulosta PDF

KUSTAVIN KIRKKO

Vanhin Kustavin kirkoista on ollut Pohjois-Vartsalan Pyhän Johanneksen kappeli, joka mainitaan 1554 Mikael Agricolan laatimassa saaristokirkkojen omaisuusluettelossa. 

Kappelikunnat yhdeistettiin 1783, jolloin Pyhän Jakobin kappeli siirrettiin nykyiselle paikalleen Kivimaalle. Kirkon nimeksi tuli Gustavs kuningas Kustaa III:n mukaan.

Kustavin kappeli erotettiin 1865 Taivassalon emäseurakunnasta itsenäiseksi seurakunnaksi.


Rovasti Raimo Jokelan artikkeli kirjassa Kustavi, retkiä luontoon ja historiaan:

Pyhän Johanneksen kappeli Vartsalassa

Kappeli mainitaan 1554 Mikael Agricolan laatimassa saaristokirkkojen omaisuusluettelossa. Sillä on todennäköisesti edeltäjä kauempana rannasta eikä ole varmaa, oliko 1500-luvun kappeli sama rakennus, joka 1783 purettiin. Tällöin kappelissa oli veistoksia 1300-luvulta. Vuonna 1748 siihen rakennettiin uusi parveke ja 1764 uusi sakaristo. Purettiin 1783, jolloin tapuli myytiin Brändön kirkolle. Alueen ympärillä lautakatteinen hirsiaita, jota edelleen pidetään kunnossa. Kirkon peruskivet ovat vielä näkyvillä. Muistokivi.

Pyhän Jakobin kappeli Kunnaraisissa

Kappeli valmistui 1675. Kirkon paikalla olevassa muistokivessä teksti: "Vuonna 1676 Jaakon päivänä 25.7. vihittiin tälle paikalle Pyhän Jaakobin kappeli ja kirkkomaa. Levätköön rauhassa ne vainajat, jotka tähän pyhään paikkaan ovat haudatut. Jeesus Kristus Vapahtajamme on meidät viimeisenä päivänä herättävä".

Kustavin kirkko Jumalanpalveluksessa

Nykyisen kirkon saarnatuoli on 1640-luvulta ja ollut Pyhän Johanneksen kappelissa. Tiimalasi on 1700-luvulla hankittu Pyhän Jakobin kappeliin. Katoksen päällä on koristeelliset pystylevyt, joissa on aatelissukujen vaakunoita. Alaosaa kiertää teksti: ”NAH.1. KATSO SULOISTEN SAARNAITTEN JALAT OVAT WUORILLA, NIIDEN JOTKA RAUHAA JULISTAWAT.”

Saarnatuoli

Alttaritaulun yläosa esittää Ristiinnaulittua ja alaosa Ehtoollisen asettamista. Taulun on maalannut Jonas Bergman 1744. Taulu on ollut Pyhän Jakobin kappelissa.

Alttarilla on puinen krusifiksi 1350-luvulta.


Votiivilaiva ”Concordia” on kaksikantinen linjalaiva. Takapeileihin on maalattu ”Ioh:AbrSadenius 1753”.

Kirkossa on lisäksi toinen kaksikantinen linjalaiva ”Religio” vuodelta 1759 sekä priki ”Constantia” 1800-luvulta.

Votiivilaivat

Nykyiset urut ovat Raision kirkosta vuodelta 1969. Vanhojen urkujen (1898) julkisivu on ”naisten parvella” uudelleen maalattuna.


Kellotapuli on siirretty Pyhän Jakobin kappelista ja uusittu myöhemmin. Tapulissa on kolme kelloa, ”isokello”, ”keskvälinen” ja ”vähäkello”.

Kellotapuli